Osa 1: Alku on aina vaikein

Tervetuloa seuraamaan Hattuvaaran suvun tarinaa. Näin ollen lupaan yrittää parhaani mukaan pelata tämän pelin sinne 10. sukupoveen asti, ja kaike lisäksi päivittää blogia mahdollisimman usein. Ainakaan nyt pelin alussa ei ole paljoa ladattuja hiuksia, esineitä, tai muuta järkevää - sillä uudelleen asensin pelini hiljattain. Heti aluksi ilmoitan, että en pelaa Lecancy Challengen puhtailla säännöillä, jotta saisin peli-intoni pysymään ylhäällä. Tästä huolimatta otin itselleni muutaman rajoituksen:
- Tee-se-itse
- Yksisuuntainen tie
- Tarinan kerronta

Pahoittelen kuvien huonolaatuisuutta! Minulla oli pientä sählinkiä tässä kuvia pienentäessä, yritän panostaa seuraavaan osaan.



"Voih, miten minä kestän?" Pihla Hattuvaara, kymmenpäisen lapsi katraan kuopus, tarinamme kantaäiti. Vanhemmat jättivät kuoltuaan nuorimmaiselleen tontin jostakin Jumalan selän takaa, Veronalasta - ja olemattoman summan rahaa. Pihla oli yksin, täysin tuntemattomassa paikassa, ilman ketään.

Esitelläkseemme perustajamme tarkemmin, sanottakoon, että Pihla on perhe tavotteinen kalat, ja elämän tavoiteekkee hän on ottanut juhlia kulta vuosipäivää. Pihlan kiinnostuksen kohteena ovat mustat hiukset ja juhla-asut, inhokkeina kilot. Luonnepisteet jakautuivat seuraavasti:
Sottainen-Siiti: 5
Ujo-Menevä: 3
Laiska-Toimelias: 7
Vakava-Leikkisä: 3
Marisija-Kiltti: 7

Ne vähäiset rahat eivät riittäneet kuin välttämättömimpiin tavaroihin. Pihlan oli siis hankittava työpaikka, ja rikas mies. Työpaikan hän saikin nopeasti, lainvalvonta alalta. Palkka oli kohtalainen, ja työt alkaisivat vasta huomenna. Siispä..

.

...miestä hakemaan!

Ja kyllähän niitä miehiä löytyi. Vähän liikaakin. Mutta yksikään äijistä ei ollut Pihlan mieleen. Hän tahtoi kauniita lapsia.

"Miehen etsiminen on hankalaa, ja minun on nälkä.." Pihla marmatti. Onneksi Veronalan torilla oli grillipaika, ja mikä parasta, se oli ilmaista.

Pienen tankkauksen jälkeen Pihla jatkoi matkaansa, eikä aikaakaan kun vastaan käveli tämän näkoinen ilmestys. Ahti Virtanen, blondi ja kaikenlisäksi aivan sietämättömän ruma. Mitä se Pihla sanoi niistä kauniista lapsista? Jostain syystä Ahti sai kuitenkin kaksi salamaa, ja kaksikko ystävystyi saman tien.

Pihla luikki kuitenkin paikalta, tajutessaan miehen ulkomuodon. Vaikka hän kärsi rahapulasta, oli mies saatava. Pihlalla ei ollut edes nälkä, mutta hän tilasi tästä huolimatta 40 simoleonin pizzan. Pahaksi onneksi kuski oli nainen.

Tuli tiistai ilta, ja kimppakyyti saapui hakemaan. Eikö Pihla olekkin nätti tuossa työasussa?

"Hemmetti! Minä tahdon miehen. Nyt, ja heti!"Voi Pihla, Pihla.. Mutta sinä et tahdo rumia lapsia. Pihla! Pihla?! Miksei nuo ikinä kuuntele viisaampiaan?

Et sinä tuota tahdo Pihla. Sillä on paita housuissa. Se on blondi. Se on ruma! Katso nyt sitä!

Mutta ei.. Pihla ei katsonut. Rakkaus on sokeaa.

"Voi, Ahti. Sinua on niin helppo halata, ei tarvitse katsoa silmiin.."

Oli keskiviikko ilta, kun nuoripari kihlaantui ja muutti samantien yhteen. Ne kauniit lapset unohtuivat jo jonnekkin, kun Pihla sai käsiinsä Ahdin rahat. 18 000 simoleonia!

Minun surukseni (mutta Pihlan iloksi) myös Ahti oli perhetavoitteinen sim, horokoopiltaan rapu. Mieltymyksina meikit ja juhla-asut, inhokkeina kilot. Elämäntavoitteena Ahdilla on saada 6 lapsista naimisiin. Mutta tuolle pärställehhän minä en lapsia hanki. Naamaraja!

Sottainen-Siiti: 6

Ujo-Menevä: 3

Laiska-Toimelias: 6

Vakava-Leikkisä: 4

Marisija-Kiltti: 6

Näillä rahoilla saatiin aikaan kohtalaisen kaunis talo. Vasemmassa ylänurkassa vessa, sen

alapuolella makuuhuone. Iso tila on tupakeittiö, ja keltainen huone.. No, se on keltainen huone.

Sama kuva, vähän eri kuvakulma. Talo ulkoa päin.

Tarinamme taisi saada uuden tarkoituksen: hävitä Ahti Virtasen geenit. Kihlauksesta (ja uudesta talosta) innostuneet nuoret suuntasivat heti ensitöikseen makuuhuoneen puolelle."Voi, söpöliinini.." Ahti liversi."Voi, kom.. Umh.. Mennäänkö jo peiton alle?"

Sen lisäksi, että Ahti oli rikas (tai oli ainakin ennen kuin taloudet yhdistyivät) oli hän hyväpalkkaisessa työssä. Murtovarkaana, nimittäin. Toivotaan, ettei avovaimo pidätä tuoretta miestään.

Heti ensimmäisen yhteisen päivän jälkeen tajusi Ahti soittaa taksin. Ei muuttoa varten (vaikka niin toivoinkin), vaan muodonmuutosta tekemään. Uudet vaatteet ja kampaus voivat saada ihmeitä aikaan. Ainakin parasta olisi.

Uudet vaatteet..

..ja kampaus.. MITÄ?! Parta. No, anti olla. Peittääpähän ainakin sen leuan.

Samalla kun Ahti yritti tehdä itsestään ihmistä, niin Pihla yritti kohota uralla. Poliisikokelaaksi päästäkseen tarvitsisi hän kuntopisteen, eikä sitä heru ilman kuntoilua.

Ja kyllä se sieltä tulikin. Ylennys nimittäin.

Ylennyksen mukana tuli jotakin muutakin, nimittäin raskaus. Hassua sinäänsä, Pihlalla ei ole ollut yhtään pahoinvointia, taikka muita ihmeellisiä raskausjuttuja.

"En tahdo lapsieni kasvavan avosuhteessa.. Kumpa vain uskaltaisin.."

Ahdilla sen sijaan ei ollut mitään tätä nykyistä jerjestelmää vastaan. Hän tuntui olevan enemmän innoissaan lapsesta, kuin Pihla itse. "Kuka isin pikku kulta se siellä? Kuka se siellä, niih?" Ahdin lempipuuhaa oli lässyttää avovaimonsa vatsalle.

"Minä olen ajatellut.. Kun minulla on tämä vatsa, ja sinullakin on nyt mustat hiukset.."Pihla ja Ahti virallistivat suhteensa ilman sen suurempia juhlia. Itseasiassa kokonaan ilman juhlia.

..ja he tekivät sen juuri oikeaan aikaan! Seuraavana aamuna käynnistyi synnytys. Raskaus oli ollut helppo; oikeastaan pelkkää lomailua Pihlalle. Ikinä en ole näin helppa raskausaikaa nähnyt.

Ja sieltä se putkahti. Uusi isä katsoi vain koko kohtauksen ajan neuvottomana vierestä.

Saanko esitellä, Veeti Hattuvaara. Hattuvaaran suvun sinisilmäinen esikoinen, ja näin ollen ensimmäinen perijä ehdokas. Täytyy katsoa, millaiseksi tuo naama kehittyy.

Ruoka alkoi maistua Pihlalle lähes samantien Veetin synnyttyä. Spaghetti oli rouvan suosikkeja.

Kesken jääkaapin tutkimisen Pihlan maha otti ja kasvoi. (Joku bugi, siksi ei kunnon kuvaa.)

"Ahti! Mikä niiden kondomien viimeinen päiväys oli?"

"Mitä? Minkä kondomien? En minä mitään kumeja käytä!"

Veeti kasvoi skorpiooni taaperoksi ilman juhlia ja kakkuja. Näillä näkymin poika on ihan suloinen, leukaa vähän pelkään, samoin luonnetta:

Sottainen-Siiti: 10

Ujo-Menevä: 3

Laiska-Toimelias: 9

Vakava-Leikkisä: 9

Marisija-Kiltti: 1 (marisijat on vaikeita perijöitä)

Mistä ihmeestä nuo hiukset tulivat?

Veeti viihtyi kummankin vanhempansa kanssa kovasti, ja oli jo vauva iässä tullut hyväksi ystäväksi kummankin kanssa.

Pihlan toinen synnytys käynnistyi Ahdin ollessa töissä. Tämä raskaus oli ollut jo paljon haastavampi, silti ihmeellisen helppo. Hassu nainen.

Ja sellainen pötkylä sieltä putkahti ulos. Onko uusi sinisilmämme tyttö vai poika?

Kommentit ovat hyvin tervetulleita. :D Hattuvaarat ovat ensimmäinen pelini, jonka olen nettiin asti saanut, joten rakentavaa palautetta kaivataan. Ja jos joku viisas bloggerin käyttäjä neuvoisi, miten saan kuvat suuremmiksi, ilman että osa kuvasta häviää blogin 'reunan alle'? Kiitollinen olisin..